maanantai 27. toukokuuta 2013

Mansikkahyydykekakku



Parin minttudominoilla tehdyn  heinäsirkkapiirakan jälkeen ajattelin kokeilla samantyyppistä hyydykekakkua mansikanmakuisena. Kun nyt noita mansikkasuklaalevyjäkin on kaupoissa tarjolla ja suklaan ja mansikan yhdistelmä on aina niin hyvä. Tässä maistui aika voimakkaasti suklaa, ehkä se minttuinen heinäsirkkapiirakka oli kuitenkin parempi. Jotenkin tuo domino on aika voimakkaan makuinen keksi ja mansikan maku jäi vähän sen alle.

 Mansikkahyydykekakku

pohja:
2 pötköä mansikka-dominoita (jätä 1-2 keksiä koristeluun)
50 g voita
50 g Maraboun mansikkasuklaata

Hyydyke:
1 prk mansikkakermaa
1 prk maitorahkaa
n. 3 rkl sokeria
n. 2 rkl vanilliinisokeria
n. 1 dl pakastemansikkaa murskattuna
4 liivatetta (+ tilkka mansikkamehua)

Murskaa dominot ja mansikkasuklaa. Sekoita joukkoon voisula ja painele kevyesti leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Laita jääkaappiin.
Hyydykettä varten vatkaa mansikkakerma, sekoita joukkoon rahka ja sokerit ja mansikkamössö. Liota liivate ohjeen mukaan ja anna sen liueta kuumaan mansikkamehuun. Kaada ohuena nauhana kermaseoksen joukkoon sekoittaen samalla. Lusikoi täyte keksipohjalle ja anna hyytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään tai ainakin nelisen tuntia. Koristele vaikka keksimurulla ja mansikkasuklaalastuilla.


torstai 23. toukokuuta 2013

Ellen Svinhufvudin kakku

Ellen Svinhufvudin kakku on klassikko. Sellaista täytyy kerran elämässään  kokeilla. Ja hyväähän tämä oli, joskin aika on ajanut näiden voikreemien ohi. Nykyään ei suosita näin rasvaisia ja raskaita kakkuja. Voi olla, että en toista kertaa tätä tule tehneeksi, emme niin kovasti ihastuneet tämän rasvaisuuteen, vaikka maku oli ihanan kahvinen. Ja onhan siinä sitä rasvaa paljon: 300 grammaa! Sitten vielä, kun on kyse voikreemistä, jossa voi tuntuu ja maistuu, niin kannattaa ehdottomasti käyttää aitoa voita tai Oivariinia. Tällaisiin ei passaa margariinia laittaa, kuten ei kyllä paljon muuhunkaan.



Ellen Svinhufvudin kakku

6 kpl valkuaisia
3½ dl tomusokeria
150 g mantelijauhetta

Mokkatäyte ja kuorrutus:
¾ dl sokeria
1½ dl kahvijuomaa
1½ dl kahvikermaa (miksei muka kuohukermaa?!!)
300 g voita
100 g mantelijauhetta
Pinnalle:
80 g mantelilastuja
½ dl tomusokeria

Kuumenna uuni 125 asteeseen. Vaahdota valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita mantelijauhe varovasti vaahdon joukkoon. Levitä vaahto 4 eri levyksi (n. 15 cm x 22 cm) kahdelle leivinpaperoidulle uunipellille. Nosta pellit uunin ylä- ja alaosiin yhtä aikaa. Paista n. 1½ tuntia. Vaihda peltien paikkaa pari kertaa kypsennyksen aikana. Irrota levyt varovasti lämpiminä ja anna jäähtyä.

Täyte: sekoita sokeri kuumaan kahviin ja jäähdytä kylmäksi. Lisää kerma. Vatkaa seos ohuena nauhana huoneenlämpöiseen voihin koko ajan voimakkaasti vatkaten. Lisää mantelijauho loppuvaiheessa.

Kokoa kakku. Nosta pohja tarjoiluvadille ja levitä sille mokkatäytettä. Tee loput kerrokset ja levitä täytettä myös päällimmäiselle levylle ja kakun reunoille.
Paahda mantelilastut kuivalla pannulla vaaleanruskeiksi ja anna niiden jäähtyä täysin. Ripottele mantelilastuja kakun päälle ja painele niitä myös kakun reunoille. Siivilöi päälle tomusokeria.

Säilytä kakku jääkaapissa tarjoiluun asti.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Banoffee

Tätä ei tarvitse esitellä. Yksinkertaisesti: klassikko.


Banoffee

pohja:
300 g Diggestive-keksejä
100 g voita

täyte:
1 prk kondensoitua, karamellisoitua maitoa
2 banaania
2 dl vispikermaa
1-2 rkl vanilliinisokeria
kaakaojauhetta

Murustele keksit ja sekoita voisulan kansa. Taputtele ne leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Lusikoi päälle valmiiksi keitetty kondensoitu maito.
Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla.
Pilko toffeen päälle yksi siivutettu banaani, levitä päälle ohuesti kermavaahtoa. Siivuta toinen banaani kerman päälle ja lisää vielä päällimmäiseksi kermavaahtokerros. Koristele kaakaojauheella tai suklaamuruilla, kinuskikastikkeella tms.
Anna hetken seistä jääkaapissa, että torttu on varmasti kylmää.

Isäntäkin tykkää

maanantai 20. toukokuuta 2013

Nyt meni hyvä suklaa ihan hukkaan

Tämä resepti on alunperin lähtöisin kinuskikissalta ja siellä on näytillä vähän toisenlainen versio, kuin tämä. Jos oikeen kovasti himottaa suklaata, niin tässäpä oiva lääke siihen vaivaan. Minua ei himoittanut niin kauheasti, joten tyydyin toteamaan, että maailman parhaat suklaapatukat menevät  hukkaan tämän mokkapalan päällä, elämys oli lattea. Potku puuttuu. Ehkä sitä olisi saanut suolapähkinöistä? Kostutuksesta? Kahvin mausta? Suklaahullu perhe kyllä söi hyvällä mielihalulla, mutta toisaalta en ole koskaan nähnyt niiden kieltäytyvän mistään makeasta. Tai suklaasta. Minä söisin mieluummin nuo maailman parhaat Dubbel Nougat -suklaapatukat ihan siltään.


Nougat-palat

Pohja:
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
1 ½ tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Kuorrutus:
1 ¼ dl pähkinäsuklaalevitettä, Nutella tai Milky Way, jota minä käytin
1 Maraboun Dubbel Nougat -patukka

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munat joukkoon. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle n. 20 x 20 cm kokoiseksi levyksi. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 10-13 min.
Sivele pohjan päälle pähkinäsuklaalevitettä mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Levitteen on hyvä olla huoneenlämpöistä ja tarvittaessa voit hieman pehmentää sitä mikrossa/vesihauteessa. Jos pohja on vielä lämmin, levite sulaa sen vaikutuksesta.
Koristele Dubbel Nougat-patukan lastuilla tai voit tietenkin sulattaa patukan tähän päälle, kuten Kinuskikissan blogissa oli tehty. Minä harvemmin viitsin sulatella mitään, vaan vuolen suklaat päälle sellaisenaan.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Mango-hyydykekakku

Hyydykekakkuja tulee tehtyä todella harvoin, en oikein tiedä miksi. Tai ehkä se johtuu siitä, että niiden hyydyttämiseen menee aikaa ja usein leipominen täytyy aloittaa jo edellisenä päivänä. Ja toisekseen: tässä jää se paras vaihe, eli taikinan syöminen, kokonaan pois, kun taikinaa ei tarvitse tehdä. Mutta ovat nämä niin hyviä, että kannattaisi vähän useammin innostua. Tämä ainakin meinasi viedä kielen mennessään.


Hedelmäinen hyydykekakku

pohja:
200 g Diggestive-keksejä
100 g voita

Täyte:
2 dl kuohukermaa
1 tlk maitorahkaa
4 liivatelehteä
1 rkl vaniljasokeria

Kiille:
3 purkkia mango- tai hedelmäpilttiä
3 liivatetta
tilkkanen vettä

Murenna keksit ja sekoita voisula joukkoon. Painele leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja laita kylmään.
Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita joukkoon rahka. Liota liivatteet kylmässä vedessä 5 min. Sulata sitten kattilassa kiehuvan veden sekaan. Sekoita liivateneste rahkavaahtoon.
Kaada seos pohjan päälle ja anna hyytyä mielellään seuraavaan päivään.
Kiillettä varten liota liivatteet kylmässä vedessä ja sekoita ne sitten kiehautettuun vesitilkkaan.
Kaada liivateneste hedelmäsoseeseen ja kaada sitten sose kakun  päälle ja anna taas hyytyä vähintään 4 tunnin ajan.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Kardemumma-fariinipikkuleivät

Kardemumma ja fariini ovat aina niin hyviä. Yksinäänkin. Mutta entä sitten yhdessä! Näitä oli äitienpäivänä kahvipöydässä marenkitortun ja suklaakinuskipalojen kanssa.


Kardemumma-fariinipikkuleivät

200 g voita
2 dl fariinisokeria
1 tl vaniljasokeria
1½ tl kardemummaa
1 muna
3 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrakas-jauhoa
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota notkea rasva ja sokeri. Lisää muna ja kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi. Taikina on hyvin löysää (ja vaarallisen herkullista!). Nostele lusikan avulla klönttejä pellille ja paista 175 asteessa alle 10 minuuttia. Meille kävi niin, että vaikka olimme maistelleet taikinaa jo kulhossa, niin eihän se mitään riittänyt. Pelliltä lähti vielä useita klönttejä parempiin suihin ennen paistamista =).


torstai 16. toukokuuta 2013

Mustikka-murupiirakka

Alunperin lähdin etsimään Vanilla crumb cake -reseptejä, mutta kun niistä mikään ei oikein vedonnut (näyttivät kuivilta, mauttomilta: siis pelkkä murutaikina ilman mitään marjaa, voiko siitä tulla muka hyvä?), niin halusin pelata varman päälle ja tehdä mustikka crumb caken. Eli mustikka-murupiirakan. Kun noita mustikoitakin tuntuu vielä pakastimessa piisaavan. Osa perheestämme oli sitä mieltä, että tämä oli ehkä paras mustikkapiirakka koskaan. Ja kyllä, olihan se hyvää!


Mustikka-murupiirakka

Pohja:
55 g voita
1,75 dl sokeria
1 muna
1 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
2,25 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2 dl maitoa (kermaa)
½ litraa mustikoita

Murustelu:
85 g voita, kylmää tai huoneenlämpöistä
1 dl sokeria (reilu mitta)
1 dl vehnäjauhoja (reilu mitta)
0,25 tl suolaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vaahdota pohjaan tuleva voi ja sokeri. Lisää muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet plus neste. Kääntele joukkoon mustikat. Levitä n. 20 x 30 sentin vuokaan.

Tee muruseos sekoittamalla ainekset keskenään ja ripottele sitten pohjataikinan päälle.

Paista n. 35 min. Itse otin uunista jo hyvin hyvin varhaisessa vaiheessa, niin että melkein pelotti, onko tuote kypsä. Kannatti. Tuli kostea ja mehukas. Puutikku-temppu ei pahemmin toimi näihin marjajuttuihin, kun niihin kuitenkin jää kiinni aina marjamössöä.

Ripottele valmiin lämpimän tortun pinnalle vaniljasokeri-tomusokerisekoitusta reilusti. Ihanaa herkkua!

tiistai 14. toukokuuta 2013

Sitruuna-marenkitorttu

Ensimmäinen sitruuna-marenkitorttuni. Onnistui ihan kohtalaisesti ja oli aika hyvää, mutta ehkä olisi voinut onnistua vielä vähän paremmin. Taisin paistaa pohjaa liian vähän. Ja marengille kävi jotenkin hullusti: se oli aivan täydellistä kun otin ulos uunista ja kopsuttelin pintaa: rapeaa ja kovaa. Mutta kun iltapäivällä aloimme sitä syömään, marenki oli pehmentynyt! Oliko se sitten ehkä imenyt kosteutta huoneesta vai oliko imenyt kosteutta alapuolella olevasta sitruunakiisselistä, joka sekin vuoti selvästi ihan nestettä reunoille.  Ohje on kuitenkin ihan perus-perinteisen marenkipiirakan:


Sitruuna-marenkitorttu

Pohja:
3,25 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
175 g voita
 ½ dl vettä

Täyte:
2,25 dl sokeria
4 rkl vehnäjauhoja
1,75 dl vettä
1 sitruunan puristettu mehu
1 sitruunan raastettu kuori
5 keltuaista
50 g voita

Marenki:
5 valkuaista
1½ dl sokeria

Sekoita kulhossa jauhot ja sokeri. Nypi sekaan voi ja lisää sitten vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan. Paista 200 asteessa uunin alatasolla 10-20 min niin että pinta saa hivenen väriä.

Mittaa täytettä varten sokeri ja vehnäjauhot kattilaan ja sekoita ne keskenään. Lisää sinne vesi ja sitruunamehu ja sekoita taas tasaiseksi. Lisää keltuaiset. Kuumenna liedellä ja sekoita koko ajan vispilällä, kunnes seos pulpahtaa. Ota kattila liedeltä ja lisää joukkoon voi. Sekoita tasaiseksi ja levitä kiisseli paistetun piirakkapohjan päälle.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää sokeri pikkuhiljaa vatkaten. Levitä tai pursota marenki täytteen päälle ja laita uuniin n. 10 minuutiksi, kunnes marenki on saanut vähän väriä. Varo ettei marengin pinta pala!



maanantai 13. toukokuuta 2013

Toffeesuklaapalat



Minulla oli purkillinen jo tammikuisella parasta ennen –leimauksella varustettua kondensoitua, karamellisoitua maitoa. 4 kuukautta yliaikaista siis. Avasin tuon varovasti ja maistoin. Ihan kelpo tavaraa vielä. Siis leipomaan! Decapitated food –blogista löytyi tämäkin toffee-suklaapalojen resepti.






Toffee-suklaapalat

Pohjataikina:
4-5 dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1,5 dl sokeria
175 g pehmeää voita
1 muna

Nypi vehnäjauho, voi ja sokeri ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää muna ja sekoita taikina tasaiseksi. Painele taikina 23x33cm kokoisen, leivinpaperoidun suorakaidevuoan pohjalle. Paista pohjaa 200 asteessa kunnes se on kypsä, ja ottanut aavistuksen verran väriä, n. 8 min. (pohja saa jäädä pehmeäksi)

Toffee:
1 säilyketölkki valmiiksi keitettyä kondensoitua maitoa (397 ml)

Levitä toffee pohjalevyn päälle

Pinnalle:
1 dl kuohukermaa
130 g suklaata

Kuumenna kerma kattilassa kiehuvaksi ja ota sitten kattila pois levyltä. Paloittele suklaa joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Levitä pohjan päälle joko tasaisena kerroksena tai kuvioi tai pursota. Koristele jollain kivalla. Minä laitoin valkosuklaalastua.


perjantai 10. toukokuuta 2013

Banaanimuffinit valkosuklaa-sitruunakuorrutteella

Tuossa edellisessä postauksessa mietiskelin, mitä tekisin sitruunakiisselistä, joka jäi yli Santiagon kakulta. Kakkua kun ei tarvinnutkaan lepytellä millään kastikkeilla. No jotain muffinin kuorrutusta varmaan.... ja siten syntyi banaanimuffinit. Ja niiden päälle valkosuklaa-sitruunakuorrute.


Banaanimuffinit

3, 75 dl sokeria
125 g voita
2 munaa
2 tl vaniljasokeria
5,75 dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
1/4 tl suolaa
2½ dl piimää
3 banaanina muussattuna

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää munat vatkaten ja keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä neste ja banskumössö. Jaa taikina n. 18 muffinivuokaan ja paista 175 asteessa n. 18 - 20 min. Banaani tekee muffineista mukavan kosteita ja mehukkaita, eikä sellaisia kuivia sokerikakkuja, kuten muffinit tuppaavat olemaan.


Sitruunakiisseli

5 dl vettä
½ dl sokeria
1 pieni muna
3 rkl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 sitruunan mehu
1 dl kuohukermaa

+ valkosuklaata

Vatkaa kattilassa kylmä vesi, sokeri, muna ja perunajauhot tasaiseksi. Kuumenna seosta koko ajan puuhaarukalla sekoittaen, kunnes se sakenee kiisselimäiseksi. Jäähdytä. Lisää vanilliinisokeri ja sitruunamehu.
Vatkaa kerma vaahdoksi ja  sekoita se jäähtyneeseen sitruunakiisseliin.

Sitruunakiisseli on tarkoitettu syötäväksi sellaisenaan, eikä se yksistään tuollaisena pysy muffinien päällä. Sulatin n. 100 g valkosuklaata mikrossa ja lisäsin siihen sitruunakiisseliä pari desilitraa, näin sain jähmettyvän valkosuklaa-sitruunakuorrutteen muffineille. Todella hyvää!




torstai 9. toukokuuta 2013

Santiagon kakku, Tarta de Santiago



Parhaita reseptejä ovat sellaiset, joilla on joku tarina tai menneisyys. En ollut ikinä kuullutkaan Santiagon tortusta (tai kakusta), ennen kuin luin Marikan kinttupolut –blogissa sellaisesta. Tämä oli suuri vääryys! Miten on mahdollista, että on olemassa joku tuollainen suorastaan torttuklassikko, jonka nimeä en ole edes kuullut. Mutta eipä ollut paljon nettiosumiakaan suomalaisista ruokablogeista, tämä ei ilmeisesti kuulu tämän hetken trendikkäimpiin torttuihin. Niinpä minun oli heti ensi tilassa kokeiltava Santiagon torttua itse.
Tarta de Santiago, calicialainen mantelikakku, perinteinen espanjalainen pyhiinvaeltajien kakku eli Santiagon kakku on tukoisa mantelin, sitruunan ja kanelin makuinen torttu. Oikeasti tähän pitäisi kuvioida pinnalle tomusokerin ja sabluunan avulla Jakobin risti, mutta hei, rajansa kaikella. Minun torttuni kuvioitui ihan itse, kun menin kämmäämään tiputtelemalla kelmuun tiivistyneitä vesipisaroita kakun päälle =). Tarkoituksena ei ollut tehdä tuollaista musteläiskätestiä.




Santiagon torttu

Pohja:
200 g vehnäjauhoja
75 g sokeria
100 g kylmää voita
1 muna

Täyte:
4 munaa
250 g sokeria
1 sitruunan raastettu kuori
250 g mantelijauhoa
vajaa tl kanelia

Valmista murotaikina sekoittamalla ainekset murumaiseksi seokseksi. Lisää tarvittaessa vettä/maitoa jos taikina tuntuu liian kovalta (minun ei tarvinnut lisätä). Laita taikinamöykky jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Tee täyte: vatkaa 4 munaa ja 250 g sokeria vaahdoksi, lisää sitruunankuoriraaste, mantelijauhe ja kaneli.

Kauli pohjataikina ja painele se piirakka- tai irtopohjavuokaan pohjalle ja reunoille. Levitä täyte pohjan päälle ja paista 180 asteisessa uunissa n. 30 min. Toisissa ohjeissa annetaan paistoajaksi peräti 50 min ja toisissa taas tämä 30 min. Minusta aina vähän paistettu on parempaa ja kosteampaa. En tiedä miten tummaksi tuo pinta olisi mennyt 50 minuutissa.

Koska olin hyvin epäileväinen tortun mehukkuudesta (no mutta hei, nuo aineksethan ovat ihan kuivia!), tein tarjolle sitruunakiisselin, jonka kanssa torttua sai halutessaan syödä. Se oli ihan turha, torttu oli just eikä melkeen passeli sellaisenaan. Tosin sitruunan makua en löytänyt siitä kirveelläkään. Jos vielä joskus toistamiseen tätä teen, niin raastan ainakin kahden sitruunan kuoren.

Puoli kakkua on jo syöty, vaikka se ei vielä ole edes kunnolla jäähtynyt. Mutta mitähän teen tuolla turhaan tehdyllä sitruunakiisselillä... sitä on sentään melkein puoli litraa...


tiistai 7. toukokuuta 2013

Kookostoscapalat



Kookostoscapiirakka on piristävä vaihtoehto tavalliselle manteli-toscapiirakalle. Ainakin jos kookoksen mausta tykkää. Ja minähän tykkään. Siitä ja kinuskista. Tähän on myös helppo hukata iso määrä kookoshiutaletta, joka jää merkillisesti kaappiin lähestymään parasta ennen – päivämääräänsä. Tai vaikka kuohukermoja, joista päiväys alkaa olla uhkaavasti takanapäin. Minulla oli nyt kumpaakin.






Kookostoscapalat

Pohja:
225 g voita
3 dl sokeria
4 munaa
5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
1,5 dl maitoa tai kermaa

Kookostosca:
200 g voita
2 rkl siirappia
3/4 dl vettä
2 dl kuohukermaa
400 g fariinisokeria
5 dl kookoshiutaleita
1 rkl vanilliinisokeria

Vatkaa pohjaa varten rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää munavaahtoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista 200 asteessa n. 12 minuuttia.

Kuumenna kattilassa voi, siirappi ja vesi, kunnes voi sulaa. Ota kattila pois liedeltä. Sekoita joukkoon loput päällisen ainekset ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina uunipellille pohjan päälle ja paista vielä n. 10 minuuttia. Leikkaa jäähtyneenä paloiksi.