perjantai 24. tammikuuta 2014

Fazerina-juustokakku

Olikohan meillä vähän liikaa joulusuklaita, kun kokonainen rasiallinen Fazerinaa jäi yli? Eihän suklaata oikeasti voi jäädä yli, eihän. Netissä on useitakin Fazerina-juustokakun ohjeita, mutta niissä on usein käytetty suklaakeksi -pohjaa. Minusta boksillisessa Fazerinaa on jo niin paljon suklaata, että teen mieluummin tuon pohjan tavallisesta Diggestivestä, kas näin:

Törkeän hyvää...

Fazerina-juustokakku

Pohja:
½ - 1 paketti Diggestive-keksejä
75 - 100 g voisulaa
Täyte:
1prk appelsiinituorejuustoa (Pirkka/Viola)
200g Fazerina-suklaata (ehkä jopa 300 g)
½dl sokeria
2tl vaniljasokeria
2,5 dl kuohukermaa
4 liivatelehteä
2rkl appelsiinimehua/mandariini/sitruuna-
Päälle:
Fazerina-murusia

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit pieneksi muruksi ja sekoita voisulaan. Painele seos vuokaan.
Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 5 minuutiksi. Sekoita sokerit tuorejuustoon ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata Fazerina varoen mikrossa tai vesihauteessa. Anna suklaan hieman jäähtyä ja sekoita se tuorejuuston kanssa sileäksi seokseksi. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kiehuaan appelsiinimehutilkkaan. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja kaada se sitten ohuena norona hyvin sekoittaen suklaa-tuorejuustoseokseen. Kääntele lopuksi joukkoon vatkattu Flora Vispi. Levitä täyte keksipohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Koristele kakku.

Tämä Fazerina-kakku oli niin hyvää, että jopa muutama ei-suklaaihminen kehui sitä erikoisesti. Jos vain Fazerinoja joskus jää yli, niin tämä on ehdottomasti leivontalistalla. Seuraavalla kerralla kokeilen käyttää vai 3 liivatetta, tuolla neljällä tuli tosi jämäkkää. Tai sitten minulla saattoi olla hieman enemmin Fazerinaa (onhan boksissa kai 350 grammaa enkä nyt ihan hirveästi syönyt niitä tekovaiheessa?). Runsas suklaa saattoi sekin kovettaa täytettä jäähtyessään.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Omenastruudeli, nam!

Struudeli on kuulostanut aina hauskalta sanalta. Omenastruudeli. Mutta koskaan en ole syönyt sellaista missään. Yhteishyvän ruoka-liitteessä 9/2013 oli ohje struudeliin, jossa taikina valmistettiin itse. Minä halusin kokeilla pakastealtaan valmista filo-taikinaa, koska sekin oli vierasta tavaraa. Ja olikin muuten jännää taikinaa, en ollut sellaista edes nähnyt ennen. Noudattelin Yhteishyvän reseptiä vain vähän sinne päin. Osa peheenjäsenistä oli sitä mieltä, että tämä on ehkä parasta, mitä omenasta voi tehdä. Ja hyvää totisesti olikin!

Omenastruudeli

1 paketti valmista filotaikinaa (anna sulaa pari tuntia)

Täytteeseen ja voiteluun:
100 g voisulaa

Täyte: 
n. 3 omenaa kuutioituna
 lisäksi laitoin n. 1 dl omenahilloketta
pähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl fariinisokeria
1 rkl sitruunamehua
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
1 dl taatelimurua

Sekoita omenakuutiot ja muut täytteen aineet. Sulata voi.
Levitä filotaikina auki leivinpaperille ja voitele taikinalevyjen välejä voisulalla. En laittanut voita joka väliin, vaan n. joka toiseen. Kaada täyte taikinalevylle ja vielä voisulaa vähän, rullaa sitten kuten kääretorttu ja nosta torttu pellille, leivinpaperin päällä helppo nostaa. Perinteinen struudeli taitaa olla tuollainen hevosenkengän muotoon taitettu, ja ei se muuten taitaisi pellille mahtuakaan. Voitele vielä vähän voisulalla.
Paista 200 asteessa n. 30 min tai kunnes on kypsä.
Anna vetäytyä hetki ja tarjoa jätskin tai vaniljakastikkeen kanssa. Minusta oli hyvää ilman kylkiäisiäkin. Sairaan hyvää. Struudelin leikkaaminen oli kyllä vähän hankalaa ja samoin syöminen: taikina oli sitkeää. Melkein olisi tarvinnut veistä ja haarukkaa.





Valkosuklaa-karpalokeksit

Menin kerran ostamaan Robin Hoodista pussillisen kuivattuja karpaloita. Mitähän kuvittelin niistäkin tekeväni? Joulusiivouksen yhteydessä löysin tuon pussin kaapin kätköistä ja totesin, että parasta ennen -päiväys on ollut jo kaksi vuotta sitten. No jaa... tokkopa tuo niin nuukaa. Sopivasti joulun alla oli Kymen Sanomissa resepti inkiväärillä maustettuihin valkosuklaa-karpalokekseihin. Näistä tulikin paljon parempia kuin kuvittelin. Nyt näitä on tehty jo kaksi kertaa ja vielä kolmanteen siitä karpalo-pussista riittää... Lehden mukaan alkuperäinen Joulucookies-resepti on Yummy Baker -blogista ja sen mukaan taikinaan tuli mysliä ja muscovado-sokeria. Ne jätin autuaasti pois. Mittasuhteitakin muokkasin, koska alkuperäinen resepti oli aivan liian pieni. Tämä on minun versioni:


Valkosuklaa-karpalokeksit

150 g voita
1 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
1 muna
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2,5 tl inkivääriä
130 g valkosuklaamurua
100 g kuivattuja karpaloita
1 dl mantelirouhetta

Voi ja sokeri vatkataan. Muna lisätään vatkaten, sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet ja suklaa, karpalot (saksin niitä hieman pienemmäksi vielä) sekä mantelirouhe. Taikina saa levähtää hetken jääkaapissa ja sitten taikinasta otetaan pallukoita pellille ja paistetaan 200 asteessa kymmenisen minuuttia.

torstai 16. tammikuuta 2014

Pikkuleipätehtailua

Vielä yhdet joulupiparit. Näiden taikina on aivan taivaallinen, alunperin Kinuskikissan sivuilta, ja siellä käytetty ruokosokeria ja ruokosiirappia, mutta minä käytän vastaavia tavallisia. Erikoisuutena on vaniljasokeri - ensimmäinen joulupipariresepti, jonka reseptiin se kuuluu! Kas näin:


Pikkuleipätehtaan piparkakut

200 g huoneenlämpöistä voita
 2 ½ dl sokeria
 1 ½ dl siirappia
 2 munaa
1 litra vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa
1 rkl kanelia
1 rkl vaniljasokeria


Paloittele voi kulhoon ja lisää sinne sokeri. Kuumenna siirappi kiehuvaksi ja kaada se sitten voin ja sokerin joukkoon. Sekoittele, kunnes taikina on tasainen. Lisää joukkoon munat ja sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli. Kauli ja leivo pipareiksi, mielellään paksuiksi ja pehmeiksi =).  Paista n. 180 - 200 asteessa viitisen minuuttia tai sellaiseksi, kuin itse haluat.