Joskus aina sorrun ostamaan maapähkinävoita, vaikka olen moneen kertaan todennut, ettei se tuote ole ollenkaan minua varten. Tällä kertaa nuoriso oli epätoivoisesti saanut puoli purkkia tuota epämääräistä mönjää menemään paahtoleivän ja ties minkä päällä. Lopuista leivoin keksejä. Nämä olivatkin parempia, kuin uskalsin kuvitella. Olen joskus aiemmin tehnyt maapähkinävoikeksejä, joista ei tullut yhtä hyviä.
Valkosuklaiset maapähkinävoikeksit
3 dl vehnäjauhoja
3/4 tl soodaa
½ tl leivinjauhetta
115 g voita
2½ dl maapähkinävoita
1,8 dl sokeria
½ dl fariinisokeria
1 muna
1 rkl maitoa
3 tl vaniljaosokeria
200 g valkosuklaata (minulla oli vain 60 g)
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota voi ja sokerit. Lisää muna ja maito ja sitten kuivat aineet. Lopuksi valkosuklaarouhe. Ota taikinasta klönttejä pellille, n. 12 kpl per pelti. Paista n. 10 minuuttia. Keksit saavat olla pehmeitä uunista otettaessa. Tästä määrästä tuli minulla n. 32 suurehkoa keksiä.
sunnuntai 9. maaliskuuta 2014
Mansikka-valkosuklaamuffinit
Naistenpäivänä pitää olla jotain makeaa ja vaaleanpunaista. Kuten mansikkamuffineita. Tällaisia:
Mansikka-valkosuklaamuffinit
200 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
4 tl vaniljasokeria
2 dl kermaa/maitoa
3 dl pakastemansikkalohkoja
120 g valkosuklaata
Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten, sitten keskenään sekoitetut kuivat ainekset ja rouhittu suklaa. Kääntele lopuksi joukkoon varovasti jäiset mansikkalohkot. Annostele muffinivuokiin ja paista 200 asteessa n. 20 min.
Kuvan muffinit on kuorrutettu kermavaahdolla, joka on makeutettu mansikka-tomusokerilla.
Mansikka-valkosuklaamuffinit
200 g voita
2 dl sokeria
4 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
4 tl vaniljasokeria
2 dl kermaa/maitoa
3 dl pakastemansikkalohkoja
120 g valkosuklaata
Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen vatkaten, sitten keskenään sekoitetut kuivat ainekset ja rouhittu suklaa. Kääntele lopuksi joukkoon varovasti jäiset mansikkalohkot. Annostele muffinivuokiin ja paista 200 asteessa n. 20 min.
Kuvan muffinit on kuorrutettu kermavaahdolla, joka on makeutettu mansikka-tomusokerilla.
keskiviikko 5. maaliskuuta 2014
Kinuskikermakakku
En ole täytekakkuihminen, vaikka pidänkin täytekakuista. Mutta on rasittavaa keksiä, minkälaista kakkua tekisi, millä kostuttaa, mitä laittaa väliin ja päälle ja millä koristelee. Ja vaikka netti on pullollaan kakkublogeja ja leivontablogit täynnä toinen toistaan hienompia kakkukuvia, niin kaikissa on sama vika: ne keskittyvät vain kakun ulkonäköön. Kakkubloggaajat esittelevät ihania kakkukuviaan, vaan kun ne eivät kiinnosta minua pätkän vertaa siinä vaiheessa, kun mietin minkälaista kakkua tekisin. Kun haluaisin vinkkejä juuri siihen, mitä kakun väliin tulee ja millä se maustetaan. Tärkeintähän on se, mille kakku maistuu, eikä se miltä se näyttää. Laitanko vadelmahilloa vai mangososetta vai lemon curdia. Kostutanko kahvilla, maidolla vai spritellä. Viis niistä koristeista kakun päällä. Vaikka onhan hienoja kakkukuvia ihana selailla ja ihailla toisten kädentaitoja, mutta se tähtää aivan eri asiaan.
Tämä oli ensimmäinen tavallinen sokerikakkupohjainen täytekakkuni varmaan vuoteen. Teimme sen yhdessä poikien synttäreiksi, nekin sattuvat sopivasti parin päivän päähän toisistaan.
Pohjana on 5 munan sienikakkupohja, jonka olen kostuttanut mustalla kahvilla (n. 2,5 dl), väleissä banaanimössöä (n. 5 banaania) ja kinuskilla maustettua kermavaahtoa. Päällä sama kinuskikermavaahtoa ja lehmäkarkkimurua. Kahvin maku jäi vajaaksi, kerma olisi kannattanut maustaa ehkä mieluummin kahvilla, kuin kinuskilla. Tai ehkä sekä että. Muutenhan banaani, kerma ja kinuski on aina varma banoffeemainen makupari. Tai siis makutrilogia.
Sienikakkupohja
3 ¾ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
5 munaa
2 ½ dl sokeria
1 ¼ dl kiehuvaa vettä
Vatkaa munat ja sokeri oikein kuohkeaksi. Lisää kiehuva vesi varovasti sekoittaen, sitten keskenään sekoitetut jauhot. Paista 200 asteessa puolisen tuntia (vähensin loppuvaiheessa lämpötilaa). Tein pohjan edellisenä päivänä, se on helpompi leikata levättyään yön yli.
Tämä oli ensimmäinen tavallinen sokerikakkupohjainen täytekakkuni varmaan vuoteen. Teimme sen yhdessä poikien synttäreiksi, nekin sattuvat sopivasti parin päivän päähän toisistaan.
Pohjana on 5 munan sienikakkupohja, jonka olen kostuttanut mustalla kahvilla (n. 2,5 dl), väleissä banaanimössöä (n. 5 banaania) ja kinuskilla maustettua kermavaahtoa. Päällä sama kinuskikermavaahtoa ja lehmäkarkkimurua. Kahvin maku jäi vajaaksi, kerma olisi kannattanut maustaa ehkä mieluummin kahvilla, kuin kinuskilla. Tai ehkä sekä että. Muutenhan banaani, kerma ja kinuski on aina varma banoffeemainen makupari. Tai siis makutrilogia.
Sienikakkupohja
3 ¾ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
5 munaa
2 ½ dl sokeria
1 ¼ dl kiehuvaa vettä
Vatkaa munat ja sokeri oikein kuohkeaksi. Lisää kiehuva vesi varovasti sekoittaen, sitten keskenään sekoitetut jauhot. Paista 200 asteessa puolisen tuntia (vähensin loppuvaiheessa lämpötilaa). Tein pohjan edellisenä päivänä, se on helpompi leikata levättyään yön yli.
maanantai 24. helmikuuta 2014
Vaaleat kardemummakeksit
Ihan tavallista vaaleaa peruskeksitaikinaa kardemummalla maustettuna. Korjaus: todella herkullista vaaleaa perustaikinaa, jota kyllä syö ihan sellaisenaan, nam. Joskus pitää kokeilla samaa kanelilla tai inkiväärillä maustettuna. Ja tällä kertaa ei mitään suklaamuruja tai rahinoita sekaan tai pinnalle. En oikein välitä murusista hampaissa, tasainen taikina on herkumpaa =).
Vaaleat kardemummakeksit
165 g voita
130 g sokeria
95 g fariinisokeria
1 muna
3 tl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa
270 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Sulata rasva kulhossa. Mittaa sekaan sokerit ja sitten sekoita joukkoon muna ja lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Ota pökäleitä pellille ja paista 180 asteessa 10 minuuttia.
Vaaleat kardemummakeksit
165 g voita
130 g sokeria
95 g fariinisokeria
1 muna
3 tl vaniljasokeria
1 tl kardemummaa
270 g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Sulata rasva kulhossa. Mittaa sekaan sokerit ja sitten sekoita joukkoon muna ja lopuksi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Ota pökäleitä pellille ja paista 180 asteessa 10 minuuttia.
torstai 13. helmikuuta 2014
Pataleipä
No enpä ole tehnyt näin hyvää leipää ikinä. En kyllä yleensäkään ole tehnyt paljon leipiä, mutta vaikka olisin, niin silti tämä olisi parasta. Ja miten yksinkertaista ja halvoista aineksista. Nyt kun olen kokeillut perusreseptin kerran, niin seuraavaksi yhdistelen sitten joukkoon muitakin jauhoja ja vaikka jotain siemeniä (ne kannattaa ehkä laittaa vasta toisena päivänä, ettei turhaan jätä siemeniä muhimaan vuorokaudeksi taikinaan - alkavat vielä itää ja kohta sitä huomaa olevansa kurpitsapensaan omistaja ja pellavansiemenillä on ainakin tapana limoittua liotuksessa).
Että voi olla rapeakuorista ja sisältä untuvanpehmeää leipää. Tavallisessa lasisessa Pyrexin uunivuokassa tämän paistoin, siinä on sopiva lasikansi. Ja ohjeita on ympäri nettiä, mm. Herkku ja koukku -blogissa.
Vaivaamaton pataleipä
7 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl kädenlämpöistä vettä
Sekoita kuivat aineet keskenään, kaada vesi joukkoon ja sekoita taikina sekaisin. Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota 12-18 tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla. Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia. Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia.
Leipä on tosi vaikea leikata uunista tulleena, kuori on niin rapsakka, että se murtuu helposti. Kannattaa antaa jäähtyä hyvän aikaa, jos suinkin malttaa odottaa.
Että voi olla rapeakuorista ja sisältä untuvanpehmeää leipää. Tavallisessa lasisessa Pyrexin uunivuokassa tämän paistoin, siinä on sopiva lasikansi. Ja ohjeita on ympäri nettiä, mm. Herkku ja koukku -blogissa.
Vaivaamaton pataleipä
7 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl kädenlämpöistä vettä
Sekoita kuivat aineet keskenään, kaada vesi joukkoon ja sekoita taikina sekaisin. Peitä taikina tiukasti tuorekelmulla (tarttuu lasiastiaan parhaiten) ja anna kohota 12-18 tuntia.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja laita kannellinen pata kuumenemaan samalla. Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoa myös taikinan päälle ja pyöräytä palloksi. Peitä löyhälti tuorekelmulla ja anna levätä puoli tuntia. Heitä taikinapallo kuumaan pataan, laita kansi päälle ja paista puoli tuntia. Ota kansi pois ja paista vielä ilman kantta 15 minuuttia.
Leipä on tosi vaikea leikata uunista tulleena, kuori on niin rapsakka, että se murtuu helposti. Kannattaa antaa jäähtyä hyvän aikaa, jos suinkin malttaa odottaa.
tiistai 11. helmikuuta 2014
Daim-palat
Daim-palojen resepti löytyi Kinuskikissan sivulta ja tällä kertaa taisin muuten tehdä ihan saman ohjeen mukaan juurikaan itse tuunaamatta. Jaa no, vähensin hieman kaakaojauheen määrää, kun en pidä voimakkaasta suklaan mausta mokkapalojen pohjassa. Kyllä nämä tavalliset mokkapalat muuten hakkaa, ovat paljon maukkaampia ja mehukkaampia.
Daim-palat
Pohja:
200 g voita
1 ½ dl sokeria
3 munaa
1 ½ dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
3 - 4 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
Kuorrute:
2 isoa Daimia
150 g voita
2 dl sokeria
2 tl vanilijasokeria
2 keltuaista
2 tl murukahvia
Koristelu:
Daim-rouhetta patukallisen verran
Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Kaada uunipellille ja paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.
Kuorrutetta varten sulata kattilassa rasva, lisää joukkoon sokerit, keltuaiset ja kahvi. Anna kiehahtaa ja keittele hiljaa muutaman minuutin ajan, kunnes kahvi liukenee joukkoon ja seos hieman paksuuntuu. Lisää rouhitut daimit seokseen. Levitä kuorrute pohjan päälle. Koristele daim-murulla.
Daim-palat
Pohja:
200 g voita
1 ½ dl sokeria
3 munaa
1 ½ dl maitoa
4 dl vehnäjauhoja
3 - 4 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
Kuorrute:
2 isoa Daimia
150 g voita
2 dl sokeria
2 tl vanilijasokeria
2 keltuaista
2 tl murukahvia
Koristelu:
Daim-rouhetta patukallisen verran
Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Kaada uunipellille ja paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.
Kuorrutetta varten sulata kattilassa rasva, lisää joukkoon sokerit, keltuaiset ja kahvi. Anna kiehahtaa ja keittele hiljaa muutaman minuutin ajan, kunnes kahvi liukenee joukkoon ja seos hieman paksuuntuu. Lisää rouhitut daimit seokseen. Levitä kuorrute pohjan päälle. Koristele daim-murulla.
perjantai 24. tammikuuta 2014
Fazerina-juustokakku
Olikohan meillä vähän liikaa joulusuklaita, kun kokonainen rasiallinen Fazerinaa jäi yli? Eihän suklaata oikeasti voi jäädä yli, eihän. Netissä on useitakin Fazerina-juustokakun ohjeita, mutta niissä on usein käytetty suklaakeksi -pohjaa. Minusta boksillisessa Fazerinaa on jo niin paljon suklaata, että teen mieluummin tuon pohjan tavallisesta Diggestivestä, kas näin:
Fazerina-juustokakku
Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit pieneksi muruksi ja sekoita voisulaan. Painele seos vuokaan.
Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 5 minuutiksi. Sekoita sokerit tuorejuustoon ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata Fazerina varoen mikrossa tai vesihauteessa. Anna suklaan hieman jäähtyä ja sekoita se tuorejuuston kanssa sileäksi seokseksi. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kiehuaan appelsiinimehutilkkaan. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja kaada se sitten ohuena norona hyvin sekoittaen suklaa-tuorejuustoseokseen. Kääntele lopuksi joukkoon vatkattu Flora Vispi. Levitä täyte keksipohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Koristele kakku.
Tämä Fazerina-kakku oli niin hyvää, että jopa muutama ei-suklaaihminen kehui sitä erikoisesti. Jos vain Fazerinoja joskus jää yli, niin tämä on ehdottomasti leivontalistalla. Seuraavalla kerralla kokeilen käyttää vai 3 liivatetta, tuolla neljällä tuli tosi jämäkkää. Tai sitten minulla saattoi olla hieman enemmin Fazerinaa (onhan boksissa kai 350 grammaa enkä nyt ihan hirveästi syönyt niitä tekovaiheessa?). Runsas suklaa saattoi sekin kovettaa täytettä jäähtyessään.
![]() |
| Törkeän hyvää... |
Fazerina-juustokakku
Pohja:
½ - 1 paketti Diggestive-keksejä
75 - 100 g voisulaa
Täyte:
1prk appelsiinituorejuustoa (Pirkka/Viola)
200g Fazerina-suklaata (ehkä jopa 300 g)
½dl sokeria
2tl vaniljasokeria
2,5 dl kuohukermaa
4 liivatelehteä
2rkl appelsiinimehua/mandariini/sitruuna-
Päälle:
Fazerina-murusiaVuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit pieneksi muruksi ja sekoita voisulaan. Painele seos vuokaan.
Valmista täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen 5 minuutiksi. Sekoita sokerit tuorejuustoon ja vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata Fazerina varoen mikrossa tai vesihauteessa. Anna suklaan hieman jäähtyä ja sekoita se tuorejuuston kanssa sileäksi seokseksi. Purista liivatelehdistä vesi pois ja liuota ne kiehuaan appelsiinimehutilkkaan. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja kaada se sitten ohuena norona hyvin sekoittaen suklaa-tuorejuustoseokseen. Kääntele lopuksi joukkoon vatkattu Flora Vispi. Levitä täyte keksipohjan päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Koristele kakku.
Tämä Fazerina-kakku oli niin hyvää, että jopa muutama ei-suklaaihminen kehui sitä erikoisesti. Jos vain Fazerinoja joskus jää yli, niin tämä on ehdottomasti leivontalistalla. Seuraavalla kerralla kokeilen käyttää vai 3 liivatetta, tuolla neljällä tuli tosi jämäkkää. Tai sitten minulla saattoi olla hieman enemmin Fazerinaa (onhan boksissa kai 350 grammaa enkä nyt ihan hirveästi syönyt niitä tekovaiheessa?). Runsas suklaa saattoi sekin kovettaa täytettä jäähtyessään.
perjantai 17. tammikuuta 2014
Omenastruudeli, nam!
Struudeli on kuulostanut aina hauskalta sanalta. Omenastruudeli. Mutta koskaan en ole syönyt sellaista missään. Yhteishyvän ruoka-liitteessä 9/2013 oli ohje struudeliin, jossa taikina valmistettiin itse. Minä halusin kokeilla pakastealtaan valmista filo-taikinaa, koska sekin oli vierasta tavaraa. Ja olikin muuten jännää taikinaa, en ollut sellaista edes nähnyt ennen. Noudattelin Yhteishyvän reseptiä vain vähän sinne päin. Osa peheenjäsenistä oli sitä mieltä, että tämä on ehkä parasta, mitä omenasta voi tehdä. Ja hyvää totisesti olikin!
Omenastruudeli
1 paketti valmista filotaikinaa (anna sulaa pari tuntia)
Täytteeseen ja voiteluun:
100 g voisulaa
Täyte:
n. 3 omenaa kuutioituna
lisäksi laitoin n. 1 dl omenahilloketta
pähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl fariinisokeria
1 rkl sitruunamehua
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
1 dl taatelimurua
Sekoita omenakuutiot ja muut täytteen aineet. Sulata voi.
Levitä filotaikina auki leivinpaperille ja voitele taikinalevyjen välejä voisulalla. En laittanut voita joka väliin, vaan n. joka toiseen. Kaada täyte taikinalevylle ja vielä voisulaa vähän, rullaa sitten kuten kääretorttu ja nosta torttu pellille, leivinpaperin päällä helppo nostaa. Perinteinen struudeli taitaa olla tuollainen hevosenkengän muotoon taitettu, ja ei se muuten taitaisi pellille mahtuakaan. Voitele vielä vähän voisulalla.
Paista 200 asteessa n. 30 min tai kunnes on kypsä.
Anna vetäytyä hetki ja tarjoa jätskin tai vaniljakastikkeen kanssa. Minusta oli hyvää ilman kylkiäisiäkin. Sairaan hyvää. Struudelin leikkaaminen oli kyllä vähän hankalaa ja samoin syöminen: taikina oli sitkeää. Melkein olisi tarvinnut veistä ja haarukkaa.
Omenastruudeli
1 paketti valmista filotaikinaa (anna sulaa pari tuntia)
Täytteeseen ja voiteluun:
100 g voisulaa
Täyte:
n. 3 omenaa kuutioituna
lisäksi laitoin n. 1 dl omenahilloketta
pähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl fariinisokeria
1 rkl sitruunamehua
1 sitruunan raastettu kuori
1 tl kanelia
0,5 tl kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
1 dl taatelimurua
Sekoita omenakuutiot ja muut täytteen aineet. Sulata voi.
Levitä filotaikina auki leivinpaperille ja voitele taikinalevyjen välejä voisulalla. En laittanut voita joka väliin, vaan n. joka toiseen. Kaada täyte taikinalevylle ja vielä voisulaa vähän, rullaa sitten kuten kääretorttu ja nosta torttu pellille, leivinpaperin päällä helppo nostaa. Perinteinen struudeli taitaa olla tuollainen hevosenkengän muotoon taitettu, ja ei se muuten taitaisi pellille mahtuakaan. Voitele vielä vähän voisulalla.
Paista 200 asteessa n. 30 min tai kunnes on kypsä.
Anna vetäytyä hetki ja tarjoa jätskin tai vaniljakastikkeen kanssa. Minusta oli hyvää ilman kylkiäisiäkin. Sairaan hyvää. Struudelin leikkaaminen oli kyllä vähän hankalaa ja samoin syöminen: taikina oli sitkeää. Melkein olisi tarvinnut veistä ja haarukkaa.
Valkosuklaa-karpalokeksit
Menin kerran ostamaan Robin Hoodista pussillisen kuivattuja karpaloita. Mitähän kuvittelin niistäkin tekeväni? Joulusiivouksen yhteydessä löysin tuon pussin kaapin kätköistä ja totesin, että parasta ennen -päiväys on ollut jo kaksi vuotta sitten. No jaa... tokkopa tuo niin nuukaa. Sopivasti joulun alla oli Kymen Sanomissa resepti inkiväärillä maustettuihin valkosuklaa-karpalokekseihin. Näistä tulikin paljon parempia kuin kuvittelin. Nyt näitä on tehty jo kaksi kertaa ja vielä kolmanteen siitä karpalo-pussista riittää... Lehden mukaan alkuperäinen Joulucookies-resepti on Yummy Baker -blogista ja sen mukaan taikinaan tuli mysliä ja muscovado-sokeria. Ne jätin autuaasti pois. Mittasuhteitakin muokkasin, koska alkuperäinen resepti oli aivan liian pieni. Tämä on minun versioni:
Valkosuklaa-karpalokeksit
150 g voita
1 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
1 muna
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2,5 tl inkivääriä
130 g valkosuklaamurua
100 g kuivattuja karpaloita
1 dl mantelirouhetta
Voi ja sokeri vatkataan. Muna lisätään vatkaten, sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet ja suklaa, karpalot (saksin niitä hieman pienemmäksi vielä) sekä mantelirouhe. Taikina saa levähtää hetken jääkaapissa ja sitten taikinasta otetaan pallukoita pellille ja paistetaan 200 asteessa kymmenisen minuuttia.
Valkosuklaa-karpalokeksit
150 g voita
1 dl fariinisokeria
1,5 dl sokeria
1 muna
4,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2,5 tl inkivääriä
130 g valkosuklaamurua
100 g kuivattuja karpaloita
1 dl mantelirouhetta
Voi ja sokeri vatkataan. Muna lisätään vatkaten, sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet ja suklaa, karpalot (saksin niitä hieman pienemmäksi vielä) sekä mantelirouhe. Taikina saa levähtää hetken jääkaapissa ja sitten taikinasta otetaan pallukoita pellille ja paistetaan 200 asteessa kymmenisen minuuttia.
torstai 16. tammikuuta 2014
Pikkuleipätehtailua
Vielä yhdet joulupiparit. Näiden taikina on aivan taivaallinen, alunperin Kinuskikissan sivuilta, ja siellä käytetty ruokosokeria ja ruokosiirappia, mutta minä käytän vastaavia tavallisia. Erikoisuutena on vaniljasokeri - ensimmäinen joulupipariresepti, jonka reseptiin se kuuluu! Kas näin:
Pikkuleipätehtaan piparkakut
200 g huoneenlämpöistä voita
2 ½ dl sokeria
1 ½ dl siirappia
2 munaa
1 litra vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa
1 rkl kanelia
1 rkl vaniljasokeria
Paloittele voi kulhoon ja lisää sinne sokeri. Kuumenna siirappi kiehuvaksi ja kaada se sitten voin ja sokerin joukkoon. Sekoittele, kunnes taikina on tasainen. Lisää joukkoon munat ja sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli. Kauli ja leivo pipareiksi, mielellään paksuiksi ja pehmeiksi =). Paista n. 180 - 200 asteessa viitisen minuuttia tai sellaiseksi, kuin itse haluat.
Pikkuleipätehtaan piparkakut
200 g huoneenlämpöistä voita
2 ½ dl sokeria
1 ½ dl siirappia
2 munaa
1 litra vehnäjauhoja
4 tl leivinjauhetta
1 rkl kardemummaa
1 rkl kanelia
1 rkl vaniljasokeria
Paloittele voi kulhoon ja lisää sinne sokeri. Kuumenna siirappi kiehuvaksi ja kaada se sitten voin ja sokerin joukkoon. Sekoittele, kunnes taikina on tasainen. Lisää joukkoon munat ja sitten keskenään sekoitetut kuivat aineet. Anna taikinan kovettua jääkaapissa yön yli. Kauli ja leivo pipareiksi, mielellään paksuiksi ja pehmeiksi =). Paista n. 180 - 200 asteessa viitisen minuuttia tai sellaiseksi, kuin itse haluat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











