keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Kinuskikermakakku

En ole täytekakkuihminen, vaikka pidänkin täytekakuista. Mutta on rasittavaa keksiä, minkälaista kakkua tekisi, millä kostuttaa, mitä laittaa väliin ja päälle ja millä koristelee. Ja vaikka netti on pullollaan kakkublogeja ja leivontablogit täynnä toinen toistaan hienompia kakkukuvia, niin kaikissa on sama vika: ne keskittyvät vain kakun ulkonäköön. Kakkubloggaajat esittelevät ihania kakkukuviaan, vaan kun ne eivät kiinnosta minua pätkän vertaa siinä vaiheessa, kun mietin minkälaista kakkua tekisin. Kun haluaisin vinkkejä juuri siihen, mitä kakun väliin tulee ja millä se maustetaan. Tärkeintähän on se, mille kakku maistuu, eikä se miltä se näyttää. Laitanko vadelmahilloa vai mangososetta vai lemon curdia. Kostutanko kahvilla, maidolla vai spritellä. Viis niistä koristeista kakun päällä. Vaikka onhan hienoja kakkukuvia ihana selailla ja ihailla toisten kädentaitoja, mutta se tähtää aivan eri asiaan.

 Tämä oli ensimmäinen tavallinen sokerikakkupohjainen täytekakkuni varmaan vuoteen. Teimme sen yhdessä poikien synttäreiksi, nekin sattuvat sopivasti parin päivän päähän toisistaan.

Pohjana on 5 munan sienikakkupohja, jonka olen kostuttanut mustalla kahvilla (n. 2,5 dl), väleissä banaanimössöä (n. 5 banaania) ja kinuskilla maustettua kermavaahtoa. Päällä sama kinuskikermavaahtoa ja lehmäkarkkimurua.  Kahvin maku jäi vajaaksi, kerma olisi kannattanut maustaa ehkä mieluummin kahvilla, kuin kinuskilla. Tai ehkä sekä että. Muutenhan banaani, kerma ja kinuski on aina varma banoffeemainen makupari. Tai siis makutrilogia.

Sienikakkupohja

3 ¾ dl vehnäjauhoja
 2 tl leivinjauhetta
5 munaa
 2 ½ dl sokeria
1 ¼ dl kiehuvaa vettä

Vatkaa munat ja sokeri oikein kuohkeaksi. Lisää kiehuva vesi varovasti sekoittaen, sitten keskenään sekoitetut jauhot. Paista 200 asteessa puolisen tuntia (vähensin loppuvaiheessa lämpötilaa). Tein pohjan edellisenä päivänä, se on helpompi leikata levättyään yön yli.

2 kommenttia: